maanantai, 5. elokuu 2013

Kesän tuotoksia

Kesä- ja heinäkuu mennä hujahtivat ihan huomaamatta ja elellään jo elokuuta. Käsityörintamalla on ollut suht hiljaista, mutta jotain pientä on kuitenkin tullut näprättyä. 

Viimekesäiseen tapaan olen virkannut pipoja samaa tuttua mallia muokaten. Kuvassa kolme Novitan Miamista tehtyä pipoa, lisäksi kummitytöille meni pari Puro Batikista virkattua lätsää. Näitä on niin kiva tehdä! Tuossa persikan värisessä olen käyttänyt vähän turhan pientä koukkua (olisikohan ollut 3 tai 3,5) mutta noihin pinkkeihin otin käyttöön isomman koukun, ja jälki on heti paljon nätimpi kun langan hieman samettisen oloinen pinta pääsee paremmin esiin. Ja mahtuupa paremmin päähän. 

WP_001663-normal.jpg

 

Heinäkuussa syntyneelle kaverin pienelle prinsessalle tein sukat ja tumput Woolista. Sukkiin vinkkiä haettu Novitan sivuilla olleesta Marttojen vauvasukista; varsi on muutettu 2 o 2 n -joustinneuleeksi (käännetty) + tehty nauhakuja. Tumpuissa on 40 s, nirkko(?)reunus, nauhakuja ja perus nelitahokavennus kärjessä.

WP_001641-normal.jpg

 

Tämän kesän hauskin näpräys oli ehdottomasti tämä kuulokkeiden tuunaus: WP_001635-normal.jpg

Irronneet pehmusteet saatiin pysymään paikoillaan virkkaamalla puuvillalangasta päällinen, lankana Hjerte Garn Primavera. Idea ei ole oma, vaan työkaverin, joka oli samalla tavalla tuunannut omat luurinsa. Laatikossa pyörii parit muutkin kuulokkeet odottamassa tuunausta.

Näiden töiden lisäksi kesän aikana on valmistunut neulekauluri synttärilahjaksi kummitytölle (kuva tulee, jahka jaksan hieman muokata kuvaa) ja pari ystävännauhaa. Nuo ystävännauhat ovat hyvä esimerkki siitä, miten sormet muistavat vanhat taidot. En ollut tehnyt niitä lähes kahteenkymmeneen vuoteen ja luulin, etten osaa enää tehdä solmuja, mutta yllättäen sormet alkoivat kuin itsestään punomaan nauhaa. Hauskaa puuhaa, kivaa vaihtelua neulomiselle ja virkkaamiselle.  

Lähestyvä syksy on saanut jälleen pään pursuilemaan erilaisia ideoita, mutta olen koittanut hillitä itseäni ja orientoitua tuon järjettömän seiskaveikkavaraston pienentämiseen. Ehkä tässä täytyy alkaa urakoimaan sukkia ja vanttuita ja sen sellaisia pukinkonttiin...  

torstai, 16. toukokuu 2013

Koivua

Sain yllättävän pian tekaistua ne haaveilemani lapaset itselleni. Lankana siis Nalle Luontopolku Koivu (833) ja Nalle luonnonvalkoinen (010). Varren neuloin nro 3 puikoilla ja kämmenosaan vaihdoin 3,5 bambupuikot (Joita rakastan! Bambupuikkoja siis!). Ohjetta lunttasin jälleen Novitan sivuilta, mutta luulen, että seuraavat lapaset syntyvät jo ilman lunttaamista.

WP_000889-normal.jpg

Olin aluksi hieman pettynyt siihen, että tuo värikäs lanka oli noinkin vihreä sävyiltään. Olin jotenkin kuvitellut, että Koivu-langassa olisi enemmän valkoista, sillä ainakin minulle tulee koivusta mieleen nimenomaan se valkoinen runko. Onneksi siis valitsin luonnonvalkoisen kaveriksi ja sain koivulapasiini valkoisen rungon. On ne vaan nätit! Ja nyt kun olen viimeisen viikon aikana saanut seurata lehtien ilmestymistä puihin, voin vain todeta Novitan onnistuneen toistamaan loistavasti kesään heräävän luonnon upeaa värimaailmaa.

keskiviikko, 1. toukokuu 2013

Golfvanttuut

Mies kaipaili taasen uusia golfvanttuita. Siis sellaisia vähän reilumman kokoisia lapasia, joiden alle mahtuu golfhanska. Langan laatu- ja väritoiveet olivat sellaiset, että sain ihan luvan kanssa lähteä lankaostoksille (lankoja on kuulemma ihan liikaa...)! Lankana siis Novita Nallea oranssina (278) ja turkoosina (350). Ohjeena käytin jälleen Novitan sivuilla olevaa lapasen perusohjetta, lisäten miehen lapasen silmukkamäärään yhden silmukan per puikko. Toiveena oli myös, että lapasten väritys tehdään peilikuvana. Tällaiset niistä sitten tuli:

WP_000645-normal.jpg

 Värivalinta oli kyllä tosi hyvä, ja peilikuvana tehty raidoitus on mukavan näköinen; tuo kivasti ilmettä ja hauskuutta, mutta on kuitenkin harmoninen eikä hyppää liikaa silmille. Mieskin oli oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Oli kyllä mukava kutoa lapasia pitkästä aikaa. Teen niitä ihan liian harvoin, vaikka valmistuvat paljon nopsempaan kuin sukat ja vaikka itselläkin olisi niille enemmän käyttöä kuin sukille. Luulen, että lapasten välttely johtuu siitä, että peukalon saaminen kohdalleen sillä merkkilanka-systeemillä on ollut jotenkin hankalaa. Opettelin kiilapeukalon "muutama lapanen sitten" ja se kyllä istuu kuin unelma. Ei tarvita mitään mittailuja ja paikan arvuutteluja, vaan homma toimii ihan perusohjeen mukaisesti.  Näiden lapasten innoittamana aionkin seuraavaksi tehdä lapaset itselleni ihanan raikkaasta Nalle Luontopolun Koivu -langasta.

perjantai, 19. huhtikuu 2013

Pari karkkipipoa lisää ja isoäidinneliötäkki

Täällä on nyt syntynyt pari pipoa lisää.   Tällä kertaa tein pipot pienemmälle pikkuneidille ja kummitytölle. Nämä yksivuotiaiden pipot ovat vähän pienemmät, silmukoita 88 mutta muuten mitoitus on täsmälleen sama kuin ensimmäisessä pipossa (joustinneuletta 7 cm ja sileää 9 cm ennen sädekavennusta). Punaisen pipon tein kokonaan samalla silmukkamäärällä, turkoosiin lisäsin tuohon värikkääseen osaan 4 silmukkaa. En osaa sanoa, että oliko mitään merkitystä. Silmukoiden lisäämiseen päädyin kun punainen tuntui liian suipolta, mutta kuten sanoin, ei lopputulos ollut mitenkään merkittävällä tavalla erilainen ja eikä tuo punainenkaan loppujen lopuksi niin suippo ollut. Näitä pipoja tekisi mieli neuloa lisää kun tuota karamelli polkkaakin on vielä jäljellä, esimerkiksi oranssi voisi olla hauska. Mutta en tiedä kenelle näitä tunkisin, joten taidan tyytyä nyt näihin kolmeen tekeleeseen. 

WP_000517-normal.jpgWP_000513-normal.jpg

 

Ja nyt viimein se isoäidinneliötäkki! Mietin pitkään, että millaisen torkkupeiton tekisin pienelle kummitytölleni. Tuttuun tyyliin toteutettu isoäidinneliötäkki jotenkin kyllästytti, mutta mitään uutta kuningasideaakaan ei meinannut millään löytyä. Garns studion sivuilla törmäsin viimein isoäidinneliöpeittoon, joka koostui isoista raitalangalla virkatuista neliöistä. Jokin peitossa ihastutti ja päätin soveltaa ohjetta. Langaksi valitsin jälleen tutun ja turvallisen seiskaveikan: roosa-ruskea-l.valkoinen (860) raitalanka ja yksivärinen grafiitti (044). Peitto koostuu kahdestatoista n. 21 cm x 21 isöäidinneliölapusta, joissa on 11 kerrosta. Kokoa peitolla on n. 95 cm x 70 cm. Isompien palojen lisäksi tämä peitto poikkeaa aiemmista tekemistäni peitoista myös yhdistämistavan osalta: virkkasin palat suoraan yhteen harmaata reunakerrosta virkatessani. Työ tuntui valmistuvan paljon nopeammin ja tekeminen oli mielekkäämpää kun tilkkukasan sijaan kasvoikin itse peitto. Viimeistelin työn parilla pylväskerroksella ja lopuksi virkkasin vielä piparkakkureunuksen koristamaan reunaa. Minusta peitosta tuli oikein hieno, ja kivasti vähän erilainen kuin aiemmin tekemistäni torkkupeitoista.  Värivalintakin osui kohdilleen: pehmeä mutta kuitenkin jotenkin sopivan "karhea" lopputulos. Kuvien poikkeuksellisen hyvän laadun selittää se, että ne on napannut siskoni :)

tiina1-horz-normal.jpg

 

sunnuntai, 14. huhtikuu 2013

Karkkipipo

Tilkkutäkin mittoja edelleen odotellessa voisin esitellä teille isommalle pikkuneidille tällä viikolla neulomani villapipon. Lankana 7 veljeksen turkoosi ja Polkka karamelli. Silmukkamäärään hain vinkkiä vanhasta Novitan ohjeesta ja ensimmäisellä kerralla meni pieleen ja pahasti. Toisella kerralla silmukat osuivatkin jo vähän paremmin kohdilleen (96 s), vaikka pipo on edelleen vähän löysä. Joustinneule on neulottu nro 3,5 puikoilla ja sileään vaihdoin nro 4 puikot. Silmukkamäärä pysyi kokoajan samana ja lopussa on tehty sädekavennus siten, että kavennuskerroksella on jokaiselta puikolta kavennettu 3 silmukkaa. Pipo oli oikean silmukkamäärän löydyttyä helppo ja nopea tehdä. Mielestäni siitä tuli pirtsakka ja nätti, oikea karkki. Ja lasten pääthän tunnetusti kasvavat, joten eiköhän pipo jossain vaiheessa lopeta valumasta silmille.

WP_000493-normal.jpgWP_000500-normal.jpg

Aurinkoista huhtikuun jatkoa!